Tuoretiheysmallit kalibroidaan otantamittausten perusteella. Otanta kohdistetaan ko. puutavaralajin mittauseriin yli tehdas- ja yhtiörajojen. Kalibroinnin tavoitteena on korjata tuoretiheysmallien tuottamat ennusteet todenmukaiselle tasolle eli tuottaa malleilla ennustetulle tuoretiheydelle (mallin kiinteä osa) otantamittauksiin perustuva korjaus (mallin satunnaisosa). Tuoretiheysmallin kalibroinnin laskennan perustana ovat otannalla valittujen otantamittauserien:
- mitatut tuoretiheydet
- tuoretiheysmallilla määritetyt tuoretiheydet ja
- painokerrointen laskenta edellisten välillä.
Kalibrointi tuottaa puutavaralajin mukaisen korjauksen (kg/m3), joka lisätään/vähennetään kaikkiin tuoretiheysmalleilla laskettuihin mittauserien tuoretiheysennusteisiin. Kalibroinnit tehdään sekä perus- että yksinkertaistetuille ennustemalleille hyödyntäen useampien viikkojen otanta-aineistoja. Tuoretiheysennustemallien kalibrointi tehdään vuorokausittain, jolloin käytettävissä on aina uusimpien otantaerien mittaustieto.
Tuoretiheysmallin kalibroinnilla tarkoitetaan tässä siis laskentaa, joka tuottaa ennustetulle tuoretiheydelle korjauksen otantamittausten perusteella. Toisin sanoen kalibroinnilla esitetään tuoretiheyden kiinteän ennusteen ja oikeana pidettävän tuoretiheyden eli otantamittauksessa saatujen arvojen välinen yhteys.
Tuoretiheysmallin satunnaisosa sisältää mittausajankohtaan liittyvän viikkoefektin eli mittausajankohdan tuoretiheysarvojen keskimääräisen poikkeaman mallin kiinteän osan ennusteesta. Viikkoefektin oikeaa arvoa ei tunneta, koska kaikkia tehtaalle saapuvia eriä ei mitata otantaerinä. Tälle arvolle voidaan kuitenkin laatia tutkimusaineistoon sovitettuun sekamalliin ja viimeisimpien otantaerien mittauksiin perustuva ennuste.
Kalibrointilaskenta perustuu otantamittauksiin, joita painotetaan ”liukuville viikoille” laskettavin painokertoimin. Laskettaessa kalibrointia tietylle päivälle, suurimman painon saa kuutena edellisenä päivänä mitattu otos ja tätä edeltävät 7 päivää pienemmän painon jne. Oheisessa esimerkissä (taulukko alla) on havainnollistettu kalibrointikorjauksen laskentaa (viikkoefektin ennuste) mäntykuitupuulla. Tuoretiheysmallin viikkoefektiin liittyvien parametrien estimointi perustuu kalenteriviikkojen väliseen jäännösvaihteluun tutkimusaineistossa.
Esimerkki kalibrointikorjauksen laskennasta
Kalibrointikorjauksen vaikutusta tuoretiheysennusteeseen on havainnollistettu seuraavassa kuvassa.
Tuoretiheysmallit ovat puutavaralajikohtaisia, jolloin tuoretiheysmallien kalibrointi tehdään lähtökohtaisesti kullekin puutavaralajille erikseen. Perusmallien tapauksessa voidaan käyttää myös tuoretiheysmalleja, joissa kalibrointi tehdään kullekin maantieteelliselle alueelle erikseen. Tällöin kalibrointiin tarvittavat mallien satunnaisosan parametrit on estimoitu alueittain. Alueittaisen kalibroinnin mahdollistavat tuoretiheysmallit ovat käytettävissä mänty-, kuusi- ja koivukuitupuulle. Alueet ovat esitetty Luken määräyksen aluejakokartassa. Yksinkertaistettujen mallien kalibrointi voidaan tehdä ainoastaan koko maahan.
